Mitä tässä voi enää pieni Berni muuta sanoa, kun "voi hyvää päivää!"

Kauheeta härdelliä ja hässäkkää ollu monta viikkoa! Kolme viikkoa sitten Mamma sentään piti sen lupaamansa vapaan viikonlopun... Ja päästiin MÖKILLE!

Perjantaina aamulla lähettiin Mamman ja Veikan kanssa ajelemaan kohti Keski-Suomea. Mamma aina valittaa, et sillä alkaa takaraivossa kiristää tuolla liikenteessä... En oikein tiiä mitä se tarkottaa, paitsi, että se kommentoi aika värikkäästi noita muita autoilijoita. Päästiin kuitenkin muutaman pysähdyksen jälkeen perille venerantaan. Yks ylimääränen pysähdys tuli siitä, kun Mamma tajus, et siellä Keski-Suomessa olikin jo ihan oikeesti kylmä, eikä sillä ollu pipoa ja kaulaliinaa mukana! Hah! Kannattais varmaan olla vähän tarkempi pakkaamisen suhteen!

Pappa tuli hakemaan meijät venerannasta veneellä ja sit koitti vapaus! Mökillä saa aina olla ihan vapaana, eikä haitannu vaikka oli vähän kosteeta. Käytiin Mamman kanssa vähän metsälenkeillä joka päivä, Veikka ei joka kerralla viittiny lähteä mukaan... Ja Bobi, Mummin ja Papan koira, on niin hienohelma, ettei se viitti rämpiä siellä metsässä... Mut se ei tätä tyttöä haitannu! Kiipeilin ja hypin niin paljon ku jaksoin! Löydettiin yhellä reissulla hirvikärpäsiä... YÄK! Mut mökkeily on kyllä ihan parasta!

Kaks viikkoa sitte Mamma vei mut ja Veikan Mummille hoitoon sunnuntaina, sen piti päästä "asioille". Se kävi ostamassa uuden tv-tason! Arvatkaapa miten siinä sitte kävi?! No koko hiton loppupäivä meni sen kokoomiseen! Mummi toi meijät kotiin ja jäi auttamaan Mammaa kokoomisessa ja nostelussa. Hienohan se uus tv-taso on ja hirveen iso, mut oliko siihen ihan pakko taas käyttää koko sunnuntai?!

Jotain hyvääkin tosin tässä syksyssä on ollu... Meinaan se, että ollaan taas täällä kotinurkilla päästy metsään lenkkeilemään. Ei oo kuulemma enää niitä "matosia" liikenteessä... Mamma vissiin tarkottaa noita käärmeitä...? Punkkejakaan ei nyt oo onneks enää näkyny.

Eilen aamulla lähettiin lenkille Mamman ja Veikan kanssa... Ihan maailman paras sää! Aurinko paisto ja oli KYLMÄ! Mitä muuta pikkuinen Berni vois enää toivoa?! Käveltiin vähän pidempi lenkki ja sain "snorklata" huurteisessa heinikossa. Juoksin ja hypin minkä kerkesin ja Mamma vaan nauro. Ihana aamulenkki! Veikkakin oli niin onnessaan, et se intoutu juoksuttamaan Mammaa! Hah!

Iltapäivällä mentiin sit Mummille ja Papalle, koska Mamma ja Mummi vietti sellasia yhteissynttäreitä. Talo täynnä rapsuttajia, se kuulostaa mun mielestä aina hyvältä. Ainoo miinus puoli oli se, että nenään tuli ihania hajuja koko ajan, eikä yhtään saanu käydä pöydältä maistelemassa... Höh!

Mut Mamma kuitenki kehu mua ja Veikkaa, kun oltiin niin nätisti, vaikka oli paljon ihmisiä ja etenkin lapsia. Jee! Hyvä minä! Hyvä Veikka! HYVÄ ME!