Ette kyllä ikinä arvaa, mitä mun (tai siis meidän) takapihalle ilmesty vihdoin ja viimein viikko sitten...!

AITA!

Ajatelkaa! Mä olin jo melkein luopunu toivosta, kun Mamma vaan puhu ja puhu ja lupaili, mut ei vaan aitaa näkyny! Viikko sitten lauantaina Eno kävi illalla jeesaamassa Mammaa tolppien kanssa ja sunnuntaina Mamma haki Mummin auttamaan aitaverkon kanssa. Ja kyllä tuli hieno! Mamma ja Mummi on jotain aita eksperttejä... ne oli tehny sen aidan sinne meijän vanhaankin kotiin. Tää uuden kodin aita on kyl vielä hienompi, Mamma sanokin, että "pitää olla kunnon tolpat, ettei Dina heti kaada sitä" ...Yhtään en tiiä mistä se oikein puhu... jos nyt joskus vähän nojailen aitaan...

WP_20170618_15_47_29_Pro.jpg

Tuli sitte heti viime sunnuntaina testattua... ei kaatunu aita vaikka ihan vaan pikkuisen hyppäsin sitä vasten... Pakkohan mun oli, kun tuhma poika kulki ihan tosta mun (tai siis meidän) pihan ohi, vaikka siitä on kulkeminen kielletty! Ehkä se ens kerralla muistaa säännöt...

Mamma on ollu nyt Juhannuksena lomalla... ONNEKS! Eilen se kävi kaupassa, mut oli muuten täällä kotona, vaikka se taas hikipäässä täällä siivoskin. Sekin on ihan hullujen hommaa! Siivoominen siis. Apinan raivolla se täällä huhkii imurin kanssa ja motkottaa sitten, että me muka tiputellaan Veikan kanssa karvoja ympäriinsä... Vai niin.

Illaksi me mentiin tonne kavereitten eli Aatun ja Seran luo. Ihan parasta Juhannusohjelmaa! Vähän leikittiin siellä kavereitten koiratarhassa ja mä löysin maailman parhaan Juhannusaarteen! Joka sitte TIETENKIN vietiin multa pois... TÖRKEETÄ!!! Aatu oli jemmannu sen rustopalan vähän heikosti ja koska mulla on maan mahtavin hajuaisti ja pisin pinna, kun on ruuasta kyse, niin kyllähän mä sen herkkupalan sieltä lehtien alta löysin. Aatun ja Seran Mamma juoksi mun perään ja huusi mun Mamman apuun, koska sillä oli punkki toisessa kädessä, jonka se oli just nyppässy Serasta... Ihme sekoilua...

Aatun ja Seran Mamma piti mua pannasta kiinni ja mun Mamma tuli kaivamaan ihanan herkkuaarteen mun suusta. Ja siitähän se hepuli ja huuto vasta alkoikin...

Se rustopala oli sitte ilmeisesti ollu siellä jemmassa vähän pidempäänkin... Siitä kun sitten tursui kärpäsen toukkia ulos, kun Mamma oli saanu sen tiputettua pois mun suusta. Mamma melkein oksens! Se oli mun mielestä vähän huvittavaa, Mamma kun on muuten niin kauheen reipas, eikä välitä mistään pikku-ällötyksistä, mut... kärpäsen toukat oli sille selvästi vähän liikaa.

WP_20170623_17_44_46_Pro.jpg

Vähän pääsin kuoppiakin kaivelemaan, mikä on yks mun suosikki harrastuksista... Siitä kaunis kuorrutus mun kuonossa tossa Mamman ottamassa Juhannuskuvassa... Veikka ei malttanu pysyä kuvassa...

Huisin hauskaa Juhannusta kaikille! Toivottavasti huomennakin on vielä poutasäätä, niin päästään taas takapihalle. Tänäänkin oltiin siellä ainakin pari tuntia! Siellä on kiva köllötellä, kun ei oo kuuma sää!