2014-04-06-0056.jpg

Tänään oli hyvä päivä. Oikeastaan tänään oli mahtava päivä! Mamma antoi iltalenkin jälkeen mulle ihanan kuivatun peuran korvan. Se on melkein parasta ikinä! Nappasin herkun suuhun ja kipitin omaan pesään rouskuttamaan herkkuani. Veikka taisi olla vähän kateellinen, se sai kuivatun pupun korvan, mutta kävi kuitenkin haahuilemassa siinä mun pesän luona. Ihme tyyppi!

Mamma aina välillä valittaa, että mä syön sen vararikkoon. En kyllä yhtään ymmärrä mitä se horisee... Päivässä syön ehkä kuusi desiä kuivaruokaa ja sitten niitä luita... Ei kai se nyt niin paljon ole?! Ja pitäähän sitä tytön syödä, että jaksaa touhuta. Vai mitä?!

Ja sitä paitsi, aina kun me yritetään Veikan kanssa säästää rahaa, niin Mamma komentaa meitä! Mitäs järkeä siinä on, että Mamma tilaa peuran korvia ulkomailta ja ostaa kaupasta poron luita ja pupun korvia, mutta sitten niitä ei saakaan itse hakea metsästä? Häh?!

Meillä täällä lähimetsissä juoksentelee noita peuroja ja pupuja ja välillä näkyy hirviäkin, mutta ei se Mamma anna minun (tai siis meidän) lähteä niiden perään. Ihan kummallista touhua. Siinähän säästyisi monta euroa, kun kävisin nappaamassa herkkuja suoraan tuolta metsästä!

Mamman yhdellä kaverilla oli kaksi pupua. Yhtenä kesänä ne oli pihalla sellasessa aitauksessa. Voi mitä herkkuja! Mä... tai siis me Veikan kanssa yritettiin kovasti päästä vähän haistamaan ja ehkä maistamaankin niitä, mutta Mamma vaan huusi meille! Lopputulos oli se, että me Mamman kanssa päädyttiin vähän painimaan siihen nurmikolle ja jäätiin ilman maistiaisia. Ihme touhua! Ei niitä pupuja ole enää ollut siellä Mamman kaverin luona... Kukahan nekin sai syödä? Epäreilua...

Kuivattu hirven nahkakin maistuu mulle oikein hyvin, mutta sitä ei kauhean usein ole tarjolla... On kuulemma NIIIN kallista... Ehkä sitten mun synttäreille... Nuorempana mä sain joka päivä niitä naudan nahkaluita, mutta sit kävikin niin, ettei mun masu enää oikein tykännyt niistä. Mulle se kyllä sopi oikein hyvin, poron luut ja peuran korvat onkin enemmän mun mieleen.

Mamma aina sanoo, että Veikka on vähän omituinen, kun se tykkää kaikista sellasista luista, jotka haisee mahdollisimman pahalla. Mistä se oikein puhuu?! Ei meidän luut haise pahalle! Ne tuoksuu herkuilta, etenkin ne ihanat paahdetut poron luut... Nam! Kohta alkaa kuola valua tietokoneelle... ja siitä Mamma kyllä suuttuu...