torstai, 6. heinäkuu 2017

JEE!!! HYVÄÄ SYNTTÄRIÄ MULLE!!!

Vuoden paras päivä on ehdottomasti ollu tänään!

Koska mulla ja mun siskolla ja kahdella veljellä on tänään synttärit! Mut etenkin mulla... sehän se on kaikkein tärkeintä!

Ei tullu lahjoja tänä vuonna... Mamma on kuulemma PEEAA... En tiiä mitä se tarkottaa, mut se on kuulemma syy siihen ettei tullu lahjoja...

Ruoka oli kyl hyvää, niin kun aina ja just sain syötyä synttäri-luun... HIRVEN NAHKAA! NAM NAM NAM!!! Se on kyllä aina aika rankka projekti, se hirven nahan syöminen siis...

IMG_0622.jpg

"Väsynyt, mutta onnellinen", niin se Mamma aina sanoo.

Eilen oli hirveen rankka päivä! Mä luulen, et Mamma on menny ihan sekasin... Sillä oli eilen vapaapäivä ja arvatkaa mihin se päätti vapaapäivänsä käyttää?! Se raahas mut lääkäriin!

Mua jännitti ihan kauheesti! Olin ekaa kertaa siellä meijän uudella lääkäriasemalla... kauheesti kaikkia ruokia ja herkkuja hyllyissä, eikä mitään saanu yhtään maistaa siinä odotellessa... Hirveen huono palvelu!

No oikeesti kaikki ihmiset oli kyl ihan tosi mukavia. Mammaa vähän huolestutti, kun siellä oli sellanen mies hoitajana... Ihan mukava mies se oli, mut kun mä olen kuulemma "vähän omituinen miesten kanssa". Höh! Enkä ole! Mä olen valikoiva ja ehkä ihan pikkuisen feministi...

Sitten mua tutkittiin ja väänneltiin ja käänneltiin kaikki tassut ja pääkin, ihan hassua hommaa. Vähän niin ku olis ollu hierojalla, mut ilman sitä hierontaa... No sit se lääkäri, joka muuten oli ihan mukava nainen, haki piikin ja tökkäs mua... Mamma rapsutteli mua ja sit lähti taju!

En tiiä mitä kaikkee ne oikein mulle teki, kun olin taju kankaalla... Vähän jouduin haukahtelemaan kesken jonkun toimenpiteen, en edes muista miks...

Onneks Mamma ei ollu kadonnu mihinkään ja sit päästiin vihdoin kotiin! Mut mä oli ihan KAUHEEN väsyny eilen koko päivän! En meinannu kotona uskaltaa käydä nukkumaan, kun mitä jos se Mamma taas hävii johonki, niin ku siellä lääkärissäkin se hävis hetkeks... Sit se kävi mun kanssa lattialle, säkkituoliin makaamaan ja paijas mun tassua, siitä mulle tulee aina hirveen hyvä olo ja uskalsin nukkua ihan rauhassa.

Ei musta kuulemma oikein ollu löytynyt mitään vikaa... Toi mun vasen olkapää on ehkä vähän ongelmallinen...Niin ne väittää. Siellä saattaa kuulemma olla joku ihmeen luun pala. Jo on kummallista touhua! Miten se sinne on joutunu?! Sain lääkkeen tähän mun kauheeseen ihon kutinaan...ootan jo innolla, jos se vaikka auttais! Ei tarttis niin kauheesti kirputtaa ja rapsutella. Sain myös kipulääkekuurin, vaikka en olekaan ontunu yhtään, niin lääkäri oli sitä mieltä, että kokeillaan nyt lääkettä ja sit pitää kuulemma miettiä uudestaan sitä mun olkapäätä... En tiiä mitä ne miettii tai kuka miettii... Kuka noita ihmisiä ymmärtää?

Tänään aamulla tajusin, et ne oli siellä lääkärissä tehny mulle jonkun ärsyttävän kutkuttavan ruven tonne mun reiteen... Ja nyt sitä ei muka sais kirputtaa...! Mut kun se kutkuttaa ja ärsyttää mua ihan kauheesti...! Mitä jos mä ihan vähän vaan, ihan pikkusen pikasesti kirputtaisin sitä...?

Ja Mamma huutaa heti: "Älä kirputa!"

Mut nyt on tutkittu ja tökitty ja ronkittu kaikkee mahdollista... Mamma on vissiin nyt tyytyväinen, kun on tutkittu kunnolla. Ainaki se oli kauheen helpottunu, kun mun selästä ei löytyny mitään vikaa. No ei kai mun selässä mitään vikaa olekaan! Ihan ku Mamma ei muka olis nähny mun akrobaattitemppuja ja sitä kun istun sohvalla niin ku ihmiset...ei kai sellasta voi tehdä jos selkä olis kipee?! Mamma on vähän pöhkö! 

Vetohommiin en nyt pääse ainakaan pariin viikkoon... Onneks meillä onki kesäloma nyt tuolta vetoporukasta. Olis tosi kurja, jos joutuis sanomaan ettei päästä töihin ollenkaan!

Mut tänään oli silti hyvä päivä! HYVÄ MÄ! HYVÄ 5-VUOTIAS MÄ!

Nyt väsyttää niin paljon, et on pakko kömpiä tonne yläkertaan nukkumaan...(ja oottamaan, et Mamma nukahtaa, et pääsen hyppäämään salaa sänkyyn nukkumaan... Ssshh!)

lauantai, 24. kesäkuu 2017

Mahtavaa Juhannusta!

Ette kyllä ikinä arvaa, mitä mun (tai siis meidän) takapihalle ilmesty vihdoin ja viimein viikko sitten...!

AITA!

Ajatelkaa! Mä olin jo melkein luopunu toivosta, kun Mamma vaan puhu ja puhu ja lupaili, mut ei vaan aitaa näkyny! Viikko sitten lauantaina Eno kävi illalla jeesaamassa Mammaa tolppien kanssa ja sunnuntaina Mamma haki Mummin auttamaan aitaverkon kanssa. Ja kyllä tuli hieno! Mamma ja Mummi on jotain aita eksperttejä... ne oli tehny sen aidan sinne meijän vanhaankin kotiin. Tää uuden kodin aita on kyl vielä hienompi, Mamma sanokin, että "pitää olla kunnon tolpat, ettei Dina heti kaada sitä" ...Yhtään en tiiä mistä se oikein puhu... jos nyt joskus vähän nojailen aitaan...

WP_20170618_15_47_29_Pro.jpg

Tuli sitte heti viime sunnuntaina testattua... ei kaatunu aita vaikka ihan vaan pikkuisen hyppäsin sitä vasten... Pakkohan mun oli, kun tuhma poika kulki ihan tosta mun (tai siis meidän) pihan ohi, vaikka siitä on kulkeminen kielletty! Ehkä se ens kerralla muistaa säännöt...

Mamma on ollu nyt Juhannuksena lomalla... ONNEKS! Eilen se kävi kaupassa, mut oli muuten täällä kotona, vaikka se taas hikipäässä täällä siivoskin. Sekin on ihan hullujen hommaa! Siivoominen siis. Apinan raivolla se täällä huhkii imurin kanssa ja motkottaa sitten, että me muka tiputellaan Veikan kanssa karvoja ympäriinsä... Vai niin.

Illaksi me mentiin tonne kavereitten eli Aatun ja Seran luo. Ihan parasta Juhannusohjelmaa! Vähän leikittiin siellä kavereitten koiratarhassa ja mä löysin maailman parhaan Juhannusaarteen! Joka sitte TIETENKIN vietiin multa pois... TÖRKEETÄ!!! Aatu oli jemmannu sen rustopalan vähän heikosti ja koska mulla on maan mahtavin hajuaisti ja pisin pinna, kun on ruuasta kyse, niin kyllähän mä sen herkkupalan sieltä lehtien alta löysin. Aatun ja Seran Mamma juoksi mun perään ja huusi mun Mamman apuun, koska sillä oli punkki toisessa kädessä, jonka se oli just nyppässy Serasta... Ihme sekoilua...

Aatun ja Seran Mamma piti mua pannasta kiinni ja mun Mamma tuli kaivamaan ihanan herkkuaarteen mun suusta. Ja siitähän se hepuli ja huuto vasta alkoikin...

Se rustopala oli sitte ilmeisesti ollu siellä jemmassa vähän pidempäänkin... Siitä kun sitten tursui kärpäsen toukkia ulos, kun Mamma oli saanu sen tiputettua pois mun suusta. Mamma melkein oksens! Se oli mun mielestä vähän huvittavaa, Mamma kun on muuten niin kauheen reipas, eikä välitä mistään pikku-ällötyksistä, mut... kärpäsen toukat oli sille selvästi vähän liikaa.

WP_20170623_17_44_46_Pro.jpg

Vähän pääsin kuoppiakin kaivelemaan, mikä on yks mun suosikki harrastuksista... Siitä kaunis kuorrutus mun kuonossa tossa Mamman ottamassa Juhannuskuvassa... Veikka ei malttanu pysyä kuvassa...

Huisin hauskaa Juhannusta kaikille! Toivottavasti huomennakin on vielä poutasäätä, niin päästään taas takapihalle. Tänäänkin oltiin siellä ainakin pari tuntia! Siellä on kiva köllötellä, kun ei oo kuuma sää!

sunnuntai, 11. kesäkuu 2017

UUUPS...!

Mamma on kiukkunen... Ja kun mä sanon, et kiukkunen, niin tarkotan R.A.I.V.O.N.A.!!!

Perjantaina Mammalla meni töissä vähän myöhäsempään, kun piti... joten mä olin vähän turhautunu ja päätin pikkuisen askarrella... Siis ihan vähän vaan... Ihan vaan yhden mainoslehden...

Mamma suuttu... Tietysti! Ainahan se suuttuu, kun oon vähän hommaillu. Kyllä se siinä sitten leppy, rapsuttelikin illalla

No lauantaina Mamman piti TAAS mennä töihin. En oikein tykkää, kun se tekee niin paljon töitä... Se lupas tulla kolmen jälkeen kotiin... Arvatkaapa milloin se tuli?! No vasta NELJÄN jälkeen!

Se oli ihan hyvällä tuulella...kunnes...

WP_20170610_16_07_54_Pro.jpg

...kunnes se näki tän!

Eli siis mun askartelut. Toi on...tai siis OLI Mamman reseptikansio, jota se oli säilyttäny täällä uudessa kodissa tuolla keittiön alahyllyssä. Just sopivalla korkeudella mulle, sen sai näppärästi vedettyä sieltä ja kannoin sen sohvalle, jossa on paljon mukavampi askarrella, kuin kovalla lattialla...

Niin no, joka tapauksessa... Mamma oli aivan raivona! Karjaisi mulle jotain sen suuntasta kun, että "...tanan kusipää"... Ups! Enhän mä nyt siis tarkotuksella yritä sitä suututtaa... mutta kun...

Mua niin kiukuttaa tää uus koti... Tai siis en vaan oikein oo vielä tottunu asumaan täällä. Ja musta on niin kurjaa, kun Mamma tekee niin paljo töitä ja Veikkakin on saanu viime aikoina niin HIRVEESTI huomiota, kun se on muka kipee ja kaikkee... Vaikka ei se kyllä mun mielestä mitenkään kipeeltä vaikuta...

Tänään sunnuntaina Mamman piti käydä kaupassa hakemassa jotain juttuja töihin, se lupas tulla ihan pian takas, mut kyllä sillä taas meni melkein tunti... Ja Mamma oli jättäny niitä sen (entisen) reseptikansion papereita olkkarin pöydälle... No siis ihan vaan yhden pikkuriikkisen, ohuen reseptivihkosen askartelin sillä aikaa...

UUUPS!

Mua vähän huolestuttaa, ettei se enää koskaan lepy...

Mut enhän mä pahalla... Meidän uus koti vaan tuntuu edelleen vähän vieraalta... eikä se takapihan aitakaan ole vieläkään valmis... ja nyt se Mamma pelottelee, ettei ehkä pysty pitämään ollenkaan kesälomaa...

Mutta kun MÄ HALUUN MÖKILLE!!! 

keskiviikko, 31. toukokuu 2017

Veikka-parka...

Mammalla oli tänään vapaapäivä... Se olis normaalisti ollu tietenki hyvä juttu, mut tänään piti herätä ihan KAUHEAN aikasin. Ja aamulenkillä Mamma koko ajan hoputti eteenpäin. Ei saanu edes nuuskia rauhassa.

Kun tultiin lenkiltä kotiin, niin ette ikinä arvaa kuka meidän ulko-ovella odotti... jo seittemän jälkeen aamulla... Mummi! Sekin oli heränny ihan KAUHEAN aikasin ja kävelly meille. Kyllä mä sitä vähän ihmettelin...

Mamma lähti Veikan kanssa taas johonkin, onneks Mummi jäi sit mun seuraks... Mamma kun on aika kiukkunen mulle, kun mua ei kuulemma voi jättää yksin tänne meidän uuteen kotiin... No voi anteeks nyt vaan! Minkä mä sille voin, etten oo vielä ihan kunnolla kotiutunu tänne ja saatan vähän hermostua, jos joudun jäämään kotiin ihan ypöyksin, ilman Veikkaa... Haittaako se nyt niin kauheesti, jos vähän haukahtelee ja ihan pikkuisen ulvoo?!

Mummin kanssa oli kyllä ihan kiva olla, ei tarvinnu yksin olla. Mut ihme ja kumma... Mamma tuli kotiin ilman Veikkaa! Ihanaa, kun Mamma tuli, mut kyllä mä vähän huolestuin... että mihin se Veikka oikein jäi?! Mamma oli kuitenkin ihan hyvällä  mielellä...

Ne jutteli Mummin kanssa ja sopi, että mä lähen Mummille hoitoon, niin Mamma saa rauhassa siivota... VAI NIIN! No eihän siinä mitään... lähdin sitte Mummin mukaan Bobi-koiraa moikkaamaan.

Kun Mummi toi mut takas kotiin, niin JEE! Veikkakin oli tullu kotiin! Mut kyllä se on omituinen... Ei se tullu yhtään moikkaamaan mua ja se vaan nukkuu sohvalla Mamman viekussa. Mamma sano, ettei Veikka oikein vielä tajuu mitään, kun se on niin "pöllyssä"...!? Jaa niin mitä?!

Mamma sano, että Veikka on niin "pilvessä", ettei sitä saa häiritä. Kyl se aika sekavalta näyttääkin! Mamma kerto, et Veikalta jouduttiin poistamaan 10 hammasta! KYMMENEN!!! Jessus! Millä se nyt syö?! Eikä Veikka saa enää syödä poron luita, yhtään, IKINÄ! Kauheeta! Voi Veikka-parkaa!

Jotain hyvääkin tässä Veikan lääkäri-reissussa... Tänään on luvassa herkku-pororuokaa! NAM! Taidanpa tästä lähteeki tonne keittiöön vihjailemaan Mammalle, et nyt alkais vatsa jo kurnia uhkaavasti... Nam, nam... Poro-herkku-ruokaa...

maanantai, 8. toukokuu 2017

MIHINKÄ SAA VALITTAA...

Mihinkä saa valittaa, kun tässä taloudessa on toi palevlu heikentyny HUOMATTAVASTI viime aikoina?!

Kun muutettiin tänne uuteen kotiin, silloin pari kuukautta sitten, niin joo, maa oli jäässä, eikä takapihalla ollu aitaa... Eli sinne ei siis päässy hengailemaan. Okei, mä hyväksyn sen selityksen, ettei aitaa voi laittaa, kun maa on jäässä. No joo...

Ei oo maa enää jäässä, mut ei vaan aitaa näy! Mikä siis tarkottaa sitä, että mä en pääse takapihalle! Yhden ainoan kerran olen sinne päässy... HIHNASSA! Ja sillonkin vaan siksi, että Mamma halus harjata mua ja Veikkaa, niin ettei sitä "karvaa pöllyäis AINA ympäri kämppää" ...tämä siis suora lainaus Mammalta... En tajuu mitä se aina valittaa... Minkäs mä mun karvoille voin, itepähän on halunnu kaks karvasta koiraa...!

Mamma vaan tekee töitä tai siivoo ja juoksentelee ties missä, mut aitaa ei vaan näy! Eilen sunnuntaina se sentään vihdoinki haki uuden aitaverkon! Jee! Mut siellä se rulla vaan odottaa takapihalla... ei oo näkyny aidan tolppia...

Päästiin sentään eilen kavereitten kanssa lenkkeilemään! Aatu (mun kaveri) on kyllä lenkillä vähän tylsä, kun se ei oikein suostu painimaan mun kanssa silloin, kun se on hihnassa! Se vaan kääntää pään pois ja irvistää mulle! Kyllä se sitten painii ja riehuu mun kanssa, kun ollaan vapaina jossain... Ihan kummallista käytöstä!

Veikka riehu eilen siellä kaveri-lenkillä vähän liikaa... Mamma oli tosi huolissaan siitä koko illan. Mamma nykyään aina sanoo, ettei Veikka sais enää riekkua niin kauheesti, että lääkärikin oli sanonu, että pitäis ottaa rauhallisesti... Höh! Kukaan ei oo tainnu muistaa kertoo sitä Veikalle... Siellä se eilen juoksi kun mikäkin sekopää! Hyppi ja pomppi ympäriinsä... No sit se olikin kyllä tosi väsyny lenkin jälkeen ja vähän rauhaton. Ja Mamma vahtas sitä koko ajan. Onkohan se Veikka vähän hölmö? Jos ei kerran saa riehua, niin miks se sitten riehuu?

Meillä oli Mamman kanssa muutenki vähän rankkaa viime viikolla... Kehityskeskusteluiks se niitä kutsuu, Mamma siis. Mua otti vähän päähän, joten söin keskivertoa enemmän keppejä ja käpyjä lenkillä... Mamma aina kieltää, mut mä en aina ihan viitti kuunnella. Saanpahan sen huomion, kun teen jotain mitä ei pitäis. No sitten mulla tuli maha vähän kipeeks... Mamma on sitä miletä, että se johtuu niistä risuista ja kepeistä, en tiiä siitä... Yhtenä iltana tuli myös vähän hotkittua poron luuta liian nopeesti ja sellanen tosi kova luun pala jäi mulla jumiin hampaisiin. Mamma sen sieltä joutu irrottamaan ja heitti sen palan sit roskiin. Lauantaina multa tuli oksennus, kun Mamma oli töissä... No säkkituoliin tietysti. Arvatkaa oliko Mamma iloinen kun se tuli töistä kotiin?! En sentään sohvalle oksentanu... olis ollu tyytyväinen!

Nyt on jo parempi olo, onneks. Mut nyt on ollu tiukka komento olla syömättä mitään tuolla lenkillä... Kehityskeskustelua siitä kyllä käytiin eilenki... Minkäs mä sille voin, että keppien ja käpyjen rouskuttelu on musta kivaa?! Eikä ole poron luitakaan näkyny sen yhden luun pala -episodin jälkeen...